Pakko myöntää, ettei aamuherätys ollut tänään helppo. Kun kesällä tottuu nukkumaan yhdeksään, tuntuu ihan krapulaiselta olla ylhäällä jo seitsemältä. Mutta kai siihen taas tottuu. Pakko. Kyseessä on kuitenkin vasta aamu numero 1 / 1 000 000 ennen seuraavaa kesää.
Joo, mutta tiedättekö.
Käytiin maanantaina siellä Särkänniemessä, mistä taisin jorista edellisessä kirjoituksessani. Ja myös planetaariossa, jota odotin kuin kuuta nousevaa.
Vinkki. Siellä kannattaa mennä istumaan niin taakse kuin mahdollista.
Me päästiin sisälle viimeisten joukossa, joten jouduttiin istumaan neljännelle riville. Muistin lapsuudessani penkkien olleen makuuasentoon kääntyvät. Joko muistin väärin tai lamaleikkuri on jossain vaiheessa iskenyt planetaarioonkin, sillä penkit olivat vain hieman kallellaan taaksepäin. Mikä on hassua, kun ajattelee, että esitys kestää parikymmentä minuuttia ja parhaan näkymän saa katsomalla katon keskiosaa.
No jaa.
Kroonisen niska- ja selkäjumini takia pystyin katsomaan vain eteenpäin ja näin vain kuvan etureunan, jossa ei paljoa nähtävää ollut. Muutaman kerran vääntäydyin kuitenkin asentoon, jossa katse osui suoraan ylöspäin ja huikea avaruus näkyi kunnolla. Sillä seurauksella, että kallonpohja meni kramppiin samantien.
Särkylääkkeen ansiosta olo pysyi loppuretken ajan hallinnassa (pientä päänjomotusta lukuunottamatta), mutta kotona maksoin sitten senkin edestä. Makasin puoleen yöhön saakka hämärässä huoneessa syömättä ja juomatta, kun pään ympärille puristui vanne ja pahoinvointi yltyi ääriasentoon.
Seuraava aamu oli onneksi hävittänyt migreenin, mutta sen jälkiolo vaati hiilareita. Paljon hiilareita. Kahvia, paahtoleipää, mustikkapiirakkaa, vohvelia ja jätskiä. Migreenin jälkilöylyjä ei näemmä hoideta terveellisellä ruokavaliolla : )
Kun lapset nyt palasivat kouluun, alkaa mullakin taas kirjoitustyö. Joku Muu odottaa editointipöydällä, että löydän ratkaisun vielä yhteen kohtaan, joka ei mielestäni solju kunnolla.
Olen etsinyt jälleen painotaloja sekä taittajia. Kuvittaja on jo löytynyt 💖
Myös markkinointijuttuja olen suunnitellut ja jonkinlaista kirja-arvontaa Instassa alkuvuoteen. Loput Homma hanskassa-kirjat laitan pieneen kampanjaan marras-joulukuun tienoilla.
On muuten ollut hienoa seurata, kuinka tuo esikoiskirja on ollut lainassa kirjastoista. Lämmin kiitos jokaiselle, joka on tuon kolmikon seikkailun lukenut 💖
Tällaisia ajatuksia tänä keskiviikkona, joka tuntuu aivan maanantailta. (Nämä lomat ja kesken viikkoa alkavat ”viikot” sekoittavat aina pakan).
Nyt lähden siivoamaan (aargh, pyykkivuori) ja sitten pannukakun tekoon.
Kuullaan taas ihanat!
Erja