Kyläreissu

Leikitäänkö tänään, että olet minulla kylässä? Ollaan juuri juotu tunti kahvia ja syötetty itsemme kaikella makealla oikein leppoisaan, raukeaan olotilaan. Kaadan sulle vielä jämät pannunpohjalta ja otat sen kanssa vohvelikeksin. Silloin lämäytän pöytään massiivisen valokuva-albumin ja kysyn haluatko katsella otoksia viime vuoden varrelta.

Pelkäät joutuvasi kuuntelemaan turinoita päätä syyhyttävästä naapurista tai arpomaan kanssani oliko Milja-mummon syntymäpäivä 24. vai 27. elokuuta, mutta kohteliaana nyökkäät ja vastaat hiljaa kyllä. Vilkaiset kaihoisana kahvinkeittimen suuntaan, mutta sori, pannu on kuiva. Et kuitenkaan aavista, että olen reilu ja esittelen vuoden jokaiselta kuukaudelta vain yhden tai kaksi satunnaista otosta selityksineen. (Ihan pienet selonteot vain. Ja hei. Voit aina esittää kuuntelevasi, vaikka miettisit koko ajan työpaikan Marjattaa).

Tammikuu

Tässä kävin kuulehan ihan ekaa kertaa Legomessuilla Tampereella. Sen parasta antia olivat tunnetuista rakennuksista tehdyt ”lookaliket”, joita oli hauska bongailla eri pöydiltä. Tämä kyseinen jazzklubi kuului suuremman kadun varrella olevaan ryhmään ja valikoitui kuvaan kahdesta syystä.

Yksi: pidän jazzista. Laitan Spotifylta usein taustajazzia soimaan, kun teen keittiöhommia tai kun meillä on juhlat.

Kaksi: Tämä rakennus tuo mieleeni Disney-Pixarin iki-iki-ihastuttavan animaation Soul, joka pitää sisällään paljon jazzia ja joka vain kerta kaikkiaan pitää nähdä! Jos et ole vielä ehtinyt, kannattaa ottaa sille aikaa.

Ja mitäs meillä seuraavana onkaan…

Ahaa! Esikoiskirjani Homma hanskassa, joka ilmestyi vuosi sitten. Tammikuussa pakkasin näitä murusia kirjastoon lähetettäväksi ja siitä hetkestä on ikuistunut tämä kuvakin.

Homma hanskassa on ollut tosi tykätty ja olen saanut siitä paljon ihanaa palautetta. (Etenkin joulupukin suuttuminen on ollut monen lapsen mielestä ihan huippua!) Kirjaahan voi edelleen tilata minulta osoitteesta kaneliomena76@gmail.com Toki sitä löytyy myös useasta verkkokaupasta ja kirjastoistakin : )

Helmikuu

Ja tässä…

Helmikuussa käytiin pitkästä aikaa lempilumilomakohteessamme Vuokatissa. Kuvassa on Vuokatin Aatelin Linna, jonka kolmikerroksisessa päätyasunnossa yövyttiin.

Matkailu-kategoriassa löytyy Vuokatista enemmänkin informaatiota ja meidän omia kokemuksia, jos kohde kiinnostaa. Ja jos lähdette, kannattaa käydä samalla Sotkamon keskustan ihanissa pikkukaupoissa ja kerrassaan hurmaavassa divarissa!

Seuraavassa kuvassa ovat Maagikot Tampere-talolla. Ollaan käyty katsomassa heidän kiertuettaan nyt kahdesti ja on kyllä ollut näkemisen arvoinen. Esillä on sekä perinteistä taikuutta että hieman uudempaakin, puhumattakaan huippu jonglöörinumeroista sekä mentalismista eli ajatusten lukemisesta. Esitykset pyörivät tänäkin vuonna. Suosittelen lämpimästi.

Maaliskuu

Joskus käy näinkin.

Kun galleriaa katsoo, meillä taisi olla maailman tylsin maaliskuu. Tai ehkä se oli niin täynnä kaikkea euforiaa, etten muistanut ottaa edes kuvia.

No.

Ainoaksi maaliskuun kuvaksi valitsin kaiken harvan joukosta mökkiotoksen, jossa on kuopuksen käsi. Mökillä vietettiin aika monta viikonloppua luistellen ja tehden kävelyretkiä jäällä ja maalla.

Huhtikuu

Huhtikuussa näyttää sentään olleen jo vähän elämää : ) Ja sen lisäksi aivan huippukelit! Katso nyt tuota sulaa maata ja ihanaa auringonpaistetta. Tuohon on aikaa enää… neljä kuukautta. Ei. Älä suotta masennu. (Taputus olalle). Se menee yllättävän nopeasti.

Kyseinen otos on meidän takapihalta ja lumi näyttää sulaneen jo aika hyvin. Voi elämä! Pystytkö sinäkin ihan haistamaan tuosta kuvasta auringon lämmittämän, kohmeisen nurmikon?

Toinen kuva on mun kirjoituspaikaltani pihasaunalta. Rakastan keltaista ja tuo on mun lempparituolini maailmassa!

Jokainen ns. p*rsjalkainen tietää kuinka ärsyttävää on, kun sohva on niin syvä, etteivät jalat yllä ihan lattiaan. Tuon tuolin istuinosa on sen verran pienempi, että jalat saa hyvin maahan ja asennon hyväksi. Ja tuo väri! Silkka herkku! Kuin aurinko, eka leskenlehti mullan keskellä tai banaanijäätelö!

Toukokuu

Täällä on jo pakko olla vaikka mitä, sillä olen aiemminkin todennut, että toukokuu on meidän perheen toinen joulukuu kiireensä puolesta. Katsotaanpas…

Jep. Niin monta kuvaa, että oli ihan valinnanvaikeus.

Esikoinen ja mieheni tekivät kolmen päivän reissun Ruotsiin katsomaan Taylor Swiftin legendaarista kiertuetta. Matka oli ollut unohtumaton ja samalla esikoisen eka maailmanluokan konsertti koskaan.

Kuvassa on ystävyysrannekkeita, jotka ovat Taylor Swift-fanien Dingohuiveja. (Kaikki Dingohuumassa eläneet muistavat neonväriset sifonkihuivit, joita sidottiin joka ikiseen paikkaan päästä jalkaterään). Noissa rannekkeissa on Taylorin albumeiden nimet ja niitä yleensä vaihdellaan konserttipaikoilla fanien kesken.

Toinen kuva on Comic con-tapahtumasta, joka järjestettiin Tampereella (ja joka on tänä vuonna Helsingissä). Tuossa kuvassa seison Super Mario-peleistä tutussa putkessa. Mariolle oli omistettu tapahtumassa ihan oma osastonsa ja se olikin oma suosikkini. Olen pelannut Mariota ihan pienestä saakka ja edelleen ostan kaikki uusimmat Nintendo Switchin versiot. Party ja Kart ovat meidän koko perheen suosikkeja ja otetaan niissä matseja joka viikko useampaan otteeseen.

Kesäkuu

Ja hei! Tässä käytiin Helsingin suloisessa Lasten kaupungissa. Siellä on ihastuttava entisajan luokkahuone urkuharmooneineen ja opetustauluineen kaikkineen.

Tuossa kivikovassa piinapenkissä istuessaan sitä konkreettisesti huomasi kuinka hyvin tämän päivän kouluissa on otettu asioita huomioon. Penkit ja pöydät ovat huippuergonomisia entiseen verrattuna. Liitutaulun ja piirtoheittimen sijaan joka paikassa on jo älytaulu ja niin edelleen.

Tämä kuva puolestaan on mökiltä. Kauniista kesäillasta, jolloin kallio oli auringonpaisteesta lämmin ja istuttiin lasten kanssa ihailemassa maagisia heijastuksia. Oli aivan pakko yrittää ottaa niistä kuvamuistoja ja aika hyvin ne onnistuivatkin.

Rakastan kuvaamista ja mökki on yksi lempipaikoistani kulkea puhelimen kanssa etsimässä kohteita. Luonnossa on aina jotain yllättävää ja neljän vuodenajan mukaan maisema muuttuu jatkuvasti.

Heinäkuu

Voi! En muistanutkaan, että käytiin heinäkuussa pitkästä aikaa risteilyllä ja vietettiin päivä Tukholmassa! Siellä käytiin monessa ihanassa kaupassa sekä tässä kuvan Paradox-museossa, jossa on kaikenlaisia silmää ja mieltä huijaavia juttuja.

Ja tämä herkullinen kuva muistuttaa mua siitä piinaavasta hetkestä kesällä, jolloin huomasin keskittymiskykyni olevan aivan olematon. En pystynyt enää lukemaan mitään hiukkaakaan pidempää tekstiä ja pää tuntui pörisevän merkityksettömiä ajatuksia koko ajan.

Lääkkeeksi heitin somen hetkeksi sivuun, kävin kirjastossa ja aloin määrätietoisesti lukea. Ja löytyihän se keskittyminen uudelleen viikon, parin aikana. Nyt mulla on sama prosessi menossa, tosin hieman pienemmässä mittakaavassa.

Elokuu

Kotipiha.

Tunnelmallinen, hämärtyvä loppukesän ilta ja yksi lempipaikkani puutarhassa.

Sattuman satoa.

Todella ovat. En tehnyt viime kesänä oikein mitään minkään hyöty- tai koristekasvin eteen. Mikä kasvoi, teki niin. Mikä ei, en yllyttänyt itseäni siitäkään pihapaniikkiin.

Nuo luumut ovat livenä hauskan kokoisia. Siis ihan todella pieniä! Hiukan isompia kuin viinirypäleet. Mutta hyviä silti. Ja todella hyväsatoisia!

Syyskuu

Mitäs me tehtiinkään syyskuussa?

Mieheni aloitti uudessa työpaikassa ja minä koetin innostaa itseni aamuisin lenkille ennen kirjoituspuuhiin ryhtymistä. Kuva on kanavan rannan lenkkipolulta joka kulkee lähistöllä.

Sittemmin lenkki-innostus vaimeni hieman, mutta yritän kyllä saada sen liepeestä taas kiinni, kun ilmoista tulee mieluisammat. (En ihan kauheasti rakasta pakkasia, vaikka ajoittain ne ihanan raikkailta tuntuvatkin!)

Viime vuonna eka pellillinen joulupipareita näki päivänvalon jo syyskuussa! Kun näin aikaistetaan vuosi vuodelta, kuorrutetaan kolmen vuoden päästä näitä herkkuja jo juhannuksena : )

Lokakuu

Poikkeuksellisesti kevään siivous- ja järjestelykärpänen oli lentänyt syksyn puolelle ja innostuin tekemään tilaa kaappeihin sekä kuskaamaan pitkästä aikaa vaatteita kierrätykseen.

Vähentyneet voimat sallivat mun käsitellä vain pari kolme hyllyä aina kerrallaan, mutta kyllä silläkin vauhdilla joskus siistiä tulee.

Ja tässä taas yksi pysäyttäjä. Nuo värit. Joskus maisema on niin kaunis, että se koskettaa ihan kunnolla ja katselen sitä pitkän aikaa kyynel silmäkulmassa.

Marraskuu

Käytiin Helsingissä päiväreissulla, pääkohteena jouluinen Villa Weiste. Paikka on satumainen ja taatusti jokaisen jouluihmisen mieleen! Kotiutin sieltä itsekin muutaman koristeen, mutta pakko myöntää, että valitsin kauan : )

Hyvin kauan.

Lunta tulvillaan, oli eräänä aamuna raikas talvisää. Katselin tuona yönä ikkunasta, kun valkeaa tuli ihan vaakasuoraan.

Olikohan tämä se aamu, kun lähdin ajamaan lämmitysjohto perässä, kun unohdin irrottaa sen ennen starttia. Hmmm. Katselin sivupeilistä, kun johto tuli mutkassa auton takaa ja alkoi kaartaa vierelle. Sitten se irtosi kolahtaen. Mutta sitä sattuu kaikille. Eikö vaan?

Joulukuu

Rakkaan kuopuksen eka partiovalahetki.

Joku Muu ilmestyi! Nyt mulla on kaksi valmista kirjaa ja vanha sananlaskuhan toteaa ettei kahta ilman kolmatta…

Voi. Vuosi loppui siihen kuvaan ja albumi samaten. Mutta voin hyvin hakea vielä toisen. Siellä olisi…

Ai? Sulla jäi perunakattila hellalle ja koirakin pitäisi ulkoiluttaa. Okei. En tiennytkään, että oot hankkinut lemmikin. Mutta sopii, katsotaan lisää sitten seuraavalla kerralla.

Oli tosi kiva, kun kävit! Nähdään pian uudestaan!

Halauksin, Erja