Jos totta puhutaan, en ole oikein koskaan ollut mikään juhannusihminen.
Mun jusseihini ei ole kuulunut festareita, siidereitä terassilla, ystäväkokoontumisia, ruokasuunnittelua, telttailua, kokkotulia tai oikein minkäänlaisia perinteitä, joita maa tuntuu olevan kesäkuun puolivälissä täynnä. Mulle juhannus on nuoresta saakka ollut aivan tavallinen viikonloppu. Vailla mitään erityisiä odotuksia.
Juhannus on vähän kuin joulu. Siitä on sosiaalinen paine tykätä. Kun joku kysyy, mitä teette juhannuksena (ja aina nyt joku kysyy), on jotenkin noloa kertoa haaveilevansa vain sohvannurkassa makaamisesta ja kirjojen lukemisesta
Siinä missä jouluna ostetaan lahjoja, leivotaan kaupat tyhjäksi taikinasta ja siivotaan koko kämppä, valmistetaan juhannuksena villeimmätkin unelmat täyttävä grillimenu kasvis- ja lihavartaineen sekä itsetehtyine coleslaw-salaatteineen.
Jälkiruoaksi tehdään nelikerroksinen mansikkakakku tai vadelmabrita ja niiden uunissaoloaikana sidotaan vihta tai pari. DIY-ihmiset vuolevat itse puusta mölkkypalikat, joita viskotaan puoli yötä oluen voimalla. Taustalla soi haikea tango Järviradion taajuudella ja seitsemän kukkaa odottaa tyynyn alla aamuöistä nukkumaanmenoa.
Ja tästähän saisi jälleen loistavan kirjaidean!
Saatan kirjoittaa seuraavan opukseni juhannuksen varastavasta Grunchista. Se vie koivunoksat vaaseista, vihdat lauteilta ja tangokasetit vanhoista mankoista. Juo kaikki juomat, syö eväät ja piilottaa grillihiilet sekä kaasupullot saunan taa.
Tuleva bestseller, eikö : )
No. Mutta mitä me sitten teimme juhannuksena?
Oltiin mökillä.
Kahviteltiin samalla isäni synttärit ja mieheni nimpparit. Saunottiin. Uitiin. Pelattiin bilistä jalkapalloilla, lätkittiin korttia ja kerättiin kukkasia tienpientareelta.
Tehtiin se mansikkakakku. Syötiin, syötiin ja syötiin. Nukuttiin pitkään ja syötiin taas.
Seuraavat kuvat ovat tältä juhannukselta. Keli oli kyllä mitä parhain!
Käytiin katsomassa Inside Out 2 ennakkonäytöksessä viikko sitten.
Pidin kovasti jo ykkösestä ja tämä oli vielä parempi. Saattaa tietysti olla, että leffan pääosahahmon ikäkausi tunteineen osuu niin lähelle omien lasten teinihässäkkää, että tämä osa puhutteli siksi enemmän.
Inside Out 1 keskittyi enemmän perhesuhteisiin, kakkonen käsittelee esiteinin kaverisuhteita. Tapahtumat ja puheet ovat välillä niin osuvia, että ihan sattuu. Jokainen löytää tästä pätkästä taatusti jotain itseään.
Nauroin, liikutuin ja itkin.
Ekasta jaksosta ilo oli lempitunteeni, tässä voiton vei häsläävä ahdistus. Todella loistava leffa! Suosittelen ehdottomasti. Seuraavaksi mennään katsomaan Itse ilkimys 4, joka tulee ensi-iltaan 28.6. Eli ihan pian!
Suloista, kohta alkavaa sunnuntaita sulle! Ensi viikko onkin jo viimeinen kesäkuulla!
Halein, Emppu