Kun kirjoitin viime syksynä ensi kertaa oudoista oireistani, jotka alkoivat elokuussa 2021 (parissa päivässä, murentaen hetkessä lähes kaiken toimintakyvyn), en olisi koskaan kuvitellut kiertäväni vieläkin lääkäreitä kesällä 2022. Edelleen vastauksia vailla.
Tilanne on samansuuntainen. Kävelemään pystyn jo vähän pitempiä matkoja (n. kilsan), samoin tekemään joitain kotitöitä. Muuten hiljaiselo jatkuu, koska tulen heti kipeäksi, jos teen jotain spessumpaa (kuten ravistelen tyynyn tai vetäisen nurmikkoa haravalla viisi kertaa).
Koiria jaksan jo nostaa, mutta hiuksiani en pysty edelleenkään pesemään itse. Testasin eräänä aamuna pikanutturaa päälaelle. Kädet olivat yläasennossa alle minuutin. Asento aiheutti kamalan kivun käsiin ja yläselkään, joten vedin särkylääkettä nonstoppina iltaan saakka. Mies tekee mulle siis aamuisin ponnarin.
Pihatyöt on pitänyt jättää suosiolla muille. Koitin yhtenä päivänä nyhtää vähän rikkaruohoja. Nukuin seuraavana yönä hengenahdistuksen ja selkäkivun takia vain kaksi tuntia. Pavlovin koiria mukaillen ehdollistun nykyään siis juttuihin, jotka ennemmin palkitsevat, kuin kipeyttävät. (Paitsi suklaa. Se tekee molempia, mutta siihen ehdollistun mitä suurimmalla mielihyvällä).
Tänä aamuna kävin vihdoin fysiatrian poliklinikalla, jonne mut lähetettiin kiireellisenä joulukuussa. (Ja jossa mut uudelleenarvioitiin kiireettömäksi ja siirrettiin kesälle). Tässä välillä olen tullut toimeen kiertämällä kaukaa kaiken raskaamman ja hengästyttävämmän sekä välttänyt liiallisia tunteenpurkauksia, sillä ne aiheuttavat ikävän hengenahdistuksen. Painelen siis tiukka botox-ilme kasvoilla ympäriinsä. Kun oikein naurattaa, pitää sekin hillitä pikku pyrskähdyksiksi.
Lisäksi mulla kuluu kourakaupalla särkylääkkeitä, joita avustavat ajoittainen relaksantti sekä lämpöpussi. Hihittelin miehelleni yhtenä päivänä, että kun söin reumaani särkkäriä neljäsataa milligrammaa päivässä, olin silloin jo huolissani vatsastani. Nyt määrä on kolmin- tai nelinkertainen plus muut myrkyt päälle (vihaan lääkkeitä yli kaiken).
Fysiatri ei tänään löytänyt mitään uutta, mutta oli todella ihana lääkäri. Kiitos sinne. Hän laittoi mut (taas) kiireellisenä keuhkopuolelle, koska oli sitä mieltä, että fysiatrian puolelta ei tilannettani selitä mikään. Että nyt odotellaan taas. Kutsua sekä uusia tutkimuksia, jotka auttaisivat tämän elämää raapivan mysteerin ratkaisemisessa.
Mukavaa viikkoa ihanat ❤
Emppu
IG sydanmuruja