Me ollaan siirrytty sisustuksessa ”kesäkotiaikaan”.
Silloin lisätään terassille ilmavia verhoja, jotka liehuvat ihanasti tuulessa. Asetellaan kukkia maljakoihin ja siirretään pöytälamppu järkevältä paikaltaan olohuoneesta keittiön sivupöydälle lisäämään kodikasta tunnelmavaloa.
Harmoniset värit ja huonekaluille aiemmin mietityt symmetriset paikat sekä tarkka asemointi saavat huutia, kun tilalle astuu Huvikumpumainen hallittu sisustuskaaos, jossa mennään mukavuus edellä. Mikään ei sovi yhteen minkään kanssa ja toisaalta kaikki sopii kaikkeen.
Lasten huoneistaan poistamat sohvaosat, jotka jossain vaiheessa laitamme eteenpäin, saivat eilen väliaikapaikan olohuoneen sohvan parina.
Kaiken alla on rakastamani syvän sammalenvihreä karvalankamatto ja ikkunaa koristavat Vallilan läpikuultavat verhot, joissa on koivun runkoja. Kokonaisuus tuo omaan mieleeni metsän piilossa olevan, rauhaisan sopen, joka ei sovi missän nimessä sisustuslehteen, mutta joka tuntuu omalta sydämessä saakka.
Ja meidän makkarin parisänky käännetään aina kesällä huoneen toiselle seinustalle. (Kuvaa ei ole, koska sänky oli petaamatta ja kotihäpeä iski sen osalta. You know.)
Ensimmäisinä vuosina tämä sängyn kääntely tehtiin aamuisen auringonvalon takia, joka herätti ihan liian aikaisin. Pimennysverhojen jälkeen sängyn siirto on jäänyt vähän kuin kellon kesäaikaan veivaus. Eihän siinä mitään järkeä ole, mutta se aloittaa kesän ja tuntuuhan se vaihtelu aina mukavalta.
Kaiken tämän jälkeen sain inspiraation osallistua tänä talvena Tampereen Kirjafestareille itsekin myyjänä.
Varasin siis Tampere-talon Sorsapuistosalista oman pienen osaston, johon Homma hanskassa-kolmikko ja globaaliapuri Joku Muu tulevat myyntiin marraskuun lopulla. Ihanaa! Tuskin maltan odottaa!
Toinen asia, mitä en malttaisi odottaa, on päästä loppuvuodesta kertomaan jotain seuraavasta kirjastani! Sain eilen nähdä ekaa kertaa sen kansiluonnoksen ja olen pyörinyt täällä siitä saakka innosta ympyrää!
Siihen tunteeseen, kun kirja alkaa valmistua ei puudu koskaan.
Ensin on ajatus. Josta monen mutkan kautta tulee teksti. Ja kaikki kirkastuu ihanan kuvituksen siivittämänä valmiiksi satukirjaksi.
Rakkaudesta lajiin, Erja