Kun joskus on jotain hauskaa tiedossa, varmaa on, että jokin asia koettaa aina tulla tielle.
On neljä päivää kuopuksen kaverisynttäreihin. Pohdittiin kaikenlaista leffajuhlista pakohuoneeseen, kunnes lopulta päätettiin kemuilla uudelleen Irti maasta-kiipeilykeskuksessa. Eilen kävin ostamassa läjän karkkia, joista ajattelin tehdä kaverilahjat tyhjiin vohvelikuoriin. Päällystää valmiit herkkutuutit sellofaanilla ja jakaa ne sitten juhlissa.
Mutta…
Sunnuntaina puolestaan on äitienpäivä. Saatiin pitkästä aikaa sovittua mun vanhempien kanssa, että mennään yhdessä syömään ravintolaan ja siitä sitten heille kakkukahville.
Mutta…
Ensi viikolla koittaa esikoiselle pitkään odotettu tähtihetki, kun hän lähtee Ruotsiin Taylor Swiftin konserttiin. Mitä Disney-plussalta olen nähnyt, luvassa on aikamoinen spektaakkeli! Puhumattakaan siitä, että matka taitetaan junalla, laivalla ja lentokoneella, joka on vähän matkustavalle ihmiselle jo sinänsä elämys.
Mutta nyt.
Tuohon kaikkeen iski tämä saamarin tauti, joka asettaa jokaisen hauskan vaakalaudalle.
Perjantaina kuopus yski hieman. Köhiminen lisääntyi vähän viikonlopun aikana. Ajattelin siitepölyä tai kevätflunssaa.
Lauantaina mieheni liittyi köhäkuoroon kuivalla yskällään. Hän oli heittänyt talviturkin perjantaina, joten mietin asian liittyvän siihen.
Kun eilen pakattiin kuopuksen tavaroita valmiiksi tämänpäiväiseen koulun yleisurheilukilpailuun, hän yski jo kunnolla. Peitellessäni hänet illalla sänkyyn, hän kysyi hieman tukkoisella, surullisella äänellä, pääseekö hän silti aamulla kisaamaan. Silitin poskea ja sanoin, että katsotaan aamulla.
Ei tarvinnut odottaa edes aamua, sillä pitkin yötä vimmainen yskä kaikui hänen huoneestaan ja kertoi taudin asettuneen taloksi. Toinen köhäilijä makasi vieressäni parisängyn toisella puolikkaalla.
Aamulla julistin sairastupalaisille oman vessan ja koetan nyt joka tavalla eristää esikoisen tuosta taudinaiheuttajapöpöstä. Ensi viikon matka on hänelle monella tapaa todella tärkeä, joten olisi tosi surullista, jos se menee penkin alle keuhkoja hakkaavan yskän ja kamalan olon vuoksi.
Ja hei.
Sain jälleen ihanan arvion Homma hanskassa-kirjasta Instaan. Laitan sen tähän oheen. Suuren suuri kiitos tästä marisalukee ❤
”Näin vappuna on mukava lukea pääsiäispupun ja joulupukin seikkailuista. 😂
E. Pyhältö-Seppälän huikean hauskan Homma hanskassa kirjan on kuvittanut yksi lempikuvittajistani A. Muhonen.
Koko soppa alkaa, kun pupu ja pukki eivät saa selkoa siitä, kumman työ on raskaampaa. Kun paikalle saadaan vielä hammaskeiju, joka väittää samaa, päättää kolmikko vaihtaa hommia keskenään. Pupu jakaa lahjat, pukki hakee hampaat ja keiju piilottaa suklaamunat.
Olipas tämä hauska tarina! 😅 Luin yhdeltä istumalta ja viihdyin todella hyvin. Sujuvaa kerrontaa täydensi hulvaton kuvitus. Toivottavasti tämä kaksikko julkaisee lisää luettavaa. 💕
(marisalukee, Instagram)
Aurinkoa tähän hiukan viluiseen viikkoon!
Halauksin, Erja