-Kumartakaa edessäni! Minä olen kannun henki! olento julisti mahtavalla äänellä ja teki maagisia liikkeitä käsillään. -Tulin aiheuttamaan kaaosta ja turmelemaan mielenne, se höpötti, kunnes ratkesi hulvattomaan nauruun. Vili katseli suu auki, kun hahmo kieri lattialla ja koetti puhua hihityksensä lomasta. -Olisit… nähnyt… itsesi! se ulvoi naurusta ja takoi nyrkkejään mattoon. -Tuo kaikki soopa taisi mennä…
