Tästä aiheesta avaudutaan yleisönosastoilla ja somessa ahkerimmin keväällä, mutta mulle tuli pakottava tarve tilittää siitä juuri tänään.
Kuvittele.
On maailman ihanin auringonpaiste ja pieni pakkanen. Olet kävelyllä koirasi kanssa. Koirasi, joka kuono maassa haistelee koko tienoon ja nappaa suuhunsa silloin tällöin kävyn tai havunneulasia tai jääriitettä… tai kivasti jäätyneen kimpaleen toisen koiran pa**aa.
Ennen pienten lasten kanssa tienpientareita kolunneena ja nyt tuoreena koiranomistajana ihmettelen edelleen, mikä siinä koiran jätösten keräämisessä on se vaikein osuus. Kakkapussirulla ei paina taskussa paljoa. Siitä saa helposti pussin repäisemällä irti. Kun pussiin työntää kätensä, poimii jätökset ja kääntää pussin sitten ympäri, ei homma ole edes sottaista ja kädetkin pysyvät puhtaina. Pusseille on vieläpä monin paikoin useita roskiksia ulkoilureittien varsilla, joten sitä ei tarvitse taatusti kannella mukanaan montaa kilometriä.
Asia on harmittanut mua ennenkin, mutta tänään, kun oli se maailman ihanin aurinkoinen pakkaspäivä, se kävi risomaan kunnolla. Kuljettiin koiranpennun kanssa tunnin lenkki ja mihin oma aikani menikään? Siihen, että nautin kauniista maisemista? Siihen, että nautin ihanasta säästä ja kerrankin vailla kiirettä tehdystä lenkistä? Ei. Koko aikani kului siihen, että kuljin pää maahan päin painettuna ja paikansin toisten koirien kakkakasoja, ripuleita ja oksennuksia. Toiset kasat olivat vieläpä niin suuria, että olisivat voittaneet melkein ihmisten tekemätkin.
Koira ei katsele edetessään mihin se astuu ja kaikkein karmeimmat hajut vetävät sitä puoleensa, kuin hunaja mehiläisiä. Jäisellä ilmalla tilanne on helpompi, kun suurin osa tienposken megakasoista on myös jäässä, mutta kuvitelkaapa sama hetki, kun jää taas sulaa. Siinä väistellään kahden metrin välein toisten sontaa ja se on tosi rasittavaa. Olisi mahtavaa saada kulkea lenkkinsä joutumatta tiirailemaan koko aikaa paria metriä eteen ja sivuille.
Tämän voi myös miettiä siltä kantilta, että jos koira tekee asiansa omalle pihalle – jäävätkö ne sinne myös? Pihalle, jonne mahdollisesti paimennat seuraavaksi omat ja kylään tulleet lapset leikkimään.
Koira ei osaa kerätä itse omia kasojaan, vaan se jää ihan meidän omistajien vastuulle. Kakkojen jättäminen tien varteen, metsäpoluille tai keskelle kulkuväylää ei myöskään lisää koirista tykkäämättömien rakkautta kyseistä lajia kohtaan. Vaikka vika ei edes ole koirien. Otetaan me omistajat asiaksemme latoa reilusti se pa**a sinne pakettiin minne se kuuluukin ja kaikilla on vastaisuudessa mukavampi kuljeskella ulkona.
Kaikella ystävyydellä,
Emppu
FB @kaneliomena76 ja IG @emppu76
