Migreeni on kulkenut mun mukana jo parisenkymmentä vuotta. Toisinaan kohtauksia on enemmän, toisinaan satunnaisemmin. Pitkästä matkasta huolimatta olen vasta tänä vuonna oppinut ”lukemaan” omia ennakko-oireitani ja helpottamaan jo alkanutta kohtausta.
Mun migreeni on kokenut tämän kesän aikana jonkinlaisen muutoksen (tavallaan parempaan). En tiedä ovatko osasyynä akupunktioneulat, joita mun fyssari on alkanut välillä laittaa, kun niskani on ollut ihan tukossa. Tämä ajatus heräsi, kun tässä oli välissä kolme viikkoa, joiden aikana ei neulailtu. Noilla viikoilla, mulle tuli kaksi säryllistä migreeniä, jotka sain onneksi ”keskeytettyä” niskan pallohieronnalla.
Kerroin tuosta pallohieronnasta jo toissakertaisessa postauksessani, mutta laitan tähän väliin sen vielä uudestaan:
Makaan selälläni, tennispallo suunnilleen kallonpohjan kohdalla. (Kuvassa alla, mun ihanat pikkuiset havainnollistavat kuvalla, missä kohtaa pallo suurinpiirtein on).
Pää saa laskeutua pallon päälle ihan koko painollaan. Palloa liikutellaan milli milliltä paikasta toiseen, kunnes päänsärkypiste löytyy. Se sijaitsee muutaman sentin sivuun kallonpohjan ”keskiosasta”. Kipu helpottaa mulla yleensä välittömästi, kun kohta löytyy. Muutaman minuutin kuluttua valo ei enää arista silmiä ja pahoinvointi loppuu kuin seinään.
Olo on yleensä kovan kivun taittuessa niin taivaallinen, että jumitun paikalleni makaamaan pallon kanssa vähän liiankin pitkäksi aikaa. Kuvailin fyssarilleni, että tämän jälkeen ylös noustessani mun pää tuntuu monesti tosi puutuneelta ja on hetken ihan outo olo, vaikka kohtaus on helpottanut. Hän sanoi, että palloa kannattaa vähän liikutella siinä särkypisteen kohdalla eikä pitää ihan vaan paikoillaan. Tämä voi auttaa parempaan jälkioloonkin.
Ennakko-oireet
Ennen migreenini ei oireillut ennakkoon oikein mitenkään. Niskaan alkoi jossain kohtaa sattua ja siitä se levisi aika nopeasti toispuoleiseksi, jyskyttäväksi päänsäryksi. Pienikin liikunta hikoilutti ja vapisutti, silmät eivät kestäneet valoa ja pahoinvointi oli niin kovaa, etten pystynyt syömään mitään. Juomaankin vain sen verran vettä, kuin särkylääkkeiden ottoon tarvitsi. Kohtaukset kestivät useamman päivän, jotka makasin pimeässä huoneessa sängyn pohjalla. Noiden hetkien jälkeen toipuminen otti vielä pari päivää, sillä lähes olemattomalla syömisellä ja vähällä juomisella menee jo aika heikkoon kuntoon.
Nyt mun migreeni on alkanut antaa enteitä eli muuttunut auralliseksi. Jo edellisenä päivänä jalat alkavat tuntua takareisistä voimattomilta ja vatsa menee sekaisin. Päätä tai niskaa ei yleensä särje tässä kohtaa vielä yhtään.
Toisinaan mulla tulee nykyään myös näköhäiriöitä. Osa näkökentästä sumenee tai häipyy kokonaan. Luulin aluksi piilarin olevan huonosti paikoillaan ja räpyttelin räpyttelemästä päästyänikin. Kun särky sitten useamman kerran tällaisen jälkeen alkoi, huomasin silmäoireidenkin kuuluvan ennakoihin.
Näiden oireiden jälkeen särky alkaa yleensä muutamissa tunneissa (joskus jopa vasta seuraavana aamuna). Niskakipu liittyy aina asiaan.
Mun migreenisärky on muuttunut tänä vuonna aika radikaalisti. Mulla saattaa olla nykyään parikin päivää kovia ennakko-oireita, mutta särkyä ei tule ollenkaan. Ennakot vaan loppuvat jättäen heikohkon olon päiväksi jälkeensä, mutta se on siinä. Ensin ihmettelin tätä koko juttua, mutta luin sitten, että särytöntä migreeniäkin on olemassa.
Tällainen aurallinen migreeni on siinä mielessä helpompi, että siihen tietää varautua. Itsekin otan särkylääkettä ekan kerran jo aurojen aikana, enkä odota enää säryn alkamista.
Helpotusta?
Mulla on noin kolmekymppisestä saakka ollut kovia niska-hartiaseudun jumeja. Välillä koko rintaranka on niin jumissa, että hengittäminenkin on haastavaa. Nämä ongelmat johtuvat suurelta osin reuman aiheuttamista muutoksista niskassa ja rangan alueella.
Alkuun luulin, että migreenini ovat ns. jännityspäänsärkyä ja johtuivat tämän alueen jumituksesta, sillä niskan alueen kipu on liittynyt aina mun migreenikohtaukseen. Nyt, kun olen lukenut enemmän migreenistä, opin senkin, että niskakipu saattaa johtua myös migreenikohtauksesta eli olla osa sitä.
Tuon löytämäni pallohieronnan lisäksi, mun kohdalla migreenikohtausten ehkäisemiseen on auttanut selkeästi myös niska-hartiaseudun jumppa. Parhaan tuloksen saa, kun tekee sen vähintään joka toinen päivä.
Teen jumpan yleensä kevyillä painolla sekä kuminauhalla. Se vie aikaa suurinpiirtein puoli tuntia. Jos on kiire niin vartissakin ehtii. Teen liikkeet kuntopiirimäisesti ja toistoja 15 x 2. Mun liikkeitä ovat mm.
- Painot käsissä, kädet sivuilla, nosta hartioita ylös ja laske alas
- Kuminauha ovenkahvassa, vedä lapaluut yhteen ja tuo taas eteen
- Kuminauha tulee selän takaa lapaluiden kohdalta, vedä nauhan päät eteen yhteen ja palauta.
- Selällään maaten, pidä painosta kiinni molemmin käsin ja vie se pään yli niin pitkälle kuin saat, palauta takaisin. Pidä samalla vatsa tiukkana.
- Pienessä haara-asennossa seisten, pidä painosta kiinni molemmin käsin, nosta paino suorin käsin hartioiden tasolle, palauta takaisin alas. Pidä vatsa tiukkana ja muista pitää hartiat rentoina.
- Punnerra seinää vasten.
- Istu tuolin reunalle. Pudottaudu siitä käsien varassa hiukan alaspäin ja tee peräkkäin muutamia nostoja. Muista tehdä nostot käsillä, ei saa auttaa jaloilla. Palaa istumaan.
Tällaisia ja kymmeniä muita liikkeitä vaihdellen, olen tehnyt. Rakastan jumppaamista niin paljon, että saan koko kropan treeniin menemään venyttelyineen helposti tunnin tai puolitoistakin. Mutta pienemmälläkin toistomäärällä saa vedettyä nopeamman setin eli ajasta ei ole liikkuminen kiinni.
En yleensä kauheasti niskaa venyttele, sillä se tekee siitä vain inhottavamman tuntuisen. Rintarangan jumeja sen sijaan avaan mieluusti pyyherulla selän alla. Pidän jalkapohjat maassa, polvet koukussa ja kääntelen polvia hitaasti puolelta toiselle, välillä pyyherullan kohtaa vaihdellen. Lukot aukeavat myös kivasti, kun makaa pyyherullan päällä ja nostelee samalla käsiä vuorotahtiin pitkälle pään yläpuolelle.
Tieto lisää yleensä tuskaa, mutta tässä tapauksessa se on pelkästään auttanut. Mitä enemmän olen lukenut siitä, mikä migreeni oikeastaan on ja mitkä kaikki asiat sen saattavat laukaista, sitä enemmän tunnen olevani itse niskan päällä kohtausten tullessa. Ja mitä enemmän olen kuunnellut itseäni ja oppinut juuri omasta migreenistäni, sitä helpompi sitä on koittaa estää, helpottaa ja hoitaa.
Pus ja hal,
Emppu
FB @kaneliomena ja IG @emppu76