Katselin eilen Joe Bidenin virkaanastujaisia suorana lähetyksenä. Ja joo myönnettäköön, kyllä siinä kyynel jos toinenkin vierähti silmäkulmaan, kun tämä 78-vuotias herrasmies vannoi upealla Capitolilla virkavalaansa.
En ole koskaan elämässäni ollut näin kiinnostunut Amerikan presidentinvaaleista, kuin tänä vuonna. Toisaalta, samanlaista asetelmaa kisaajien kesken ei ole tainnut koskaan aiemmin ollakaan.
Tällä asetelmalla tarkoitan ehdokkaiden erilaisuutta. Toinen rääväsuinen, valheita tehtaileva ja muiden ihmisten kunnioituksen puutetta poteva liikemies. Toinen kiireestä kantapäähän entisajan herrasmies ja erittäin kokenut poliitikko, jonka kohtelias käytös ja luontainen charmi sulattavat sydämiä jopa ruudun takaa.
Silti kisa oli paikka paikoin äärimmäisen tiukka.
Nyt, kun tiedämme viikkojen jännityksen jälkeen viimein virallisen tuloksen ja pariskunta Biden on asettunut asumaan Valkoiseen taloon, voin sanoa, että ihan varmasti maailman johtava valtio sai tällä kerralla arvoisensa presidentin.
Joe Biden näyttää kiltiltä. Hänen on kerrottu olevan sydämellinen. Mutta ennen kaikkea hän on johtaja.
Tämän suuren kriisin hetkellä, jolloin pandemia riehuu ympäri maailmaa jo kolmannella aallolla ja virusvariantteja löytyy jatkuvasti, olisi pelottavaa ajatella omaa maataan, jonka johtaja sanoisi, ettei se nyt mikään pelottava tauti ole. Että sairastakaa se, kuten hänkin teki ja tulkaa immuuniksi.
Joe Biden on ikämies ja jo se tuo lisää luotettavuutta. Kun hän levitti kätensä lavalla ja sanoi rauhalliseen luottavaiseen tapaansa, että me selviämme viruksesta – minäkin uskoin sen täällä toisella puolella maailmaa. Ja meillä tilanne on sentään paljon parempi, kuin Amerikassa.
Kun vaalien aikaan katselin pari dokkaria kummastakin ehdokkaasta, Biden vei silloin jo minun hiljaisen ääneni puolelleen. Hänen elämäntarinansa ei ole sieltä helpoimmasta päästä, mutta juuri se tekee hänestä tuon ihmisen, joka hän tänä päivänä on.
Ihminen, joka joutuu selviämään vaimonsa ja yksivuotiaan vauvansa kuolemasta sekä saattelee vielä aikuisen poikansakin hautaan syövän vuoksi, on kokenut jotain sellaista, jonka jälkeen ei välttämättä ole enää mitään pelättävää. Pahin pelko henkilökohtaisessa maailmassa on jo toteutunut.
Mulla on Facebookissa seinällä mietelause, jossa lukee ”Vahvoilla ihmisillä harvoin on helppo menneisyys”. Mielestäni tämä sopii hyvin Joe Bidenin kohdalle. Hän on selviytynyt elämänsä myrskyistä ja nyt vielä viimeisimpänä aivan kamalista vaaleista loanheittoineen, valehteluineen ja syytöksineen.
Edellinen presidentti vaimoineen koitti mitätöidä tämän miehen vaalivoiton kaikin tavoin. He eivät puheissaan maininneet koskaan Bidenia. Onnitelleet tai kiittäneet. He eivät kutsuneet Bideneita kylään Valkoiseen taloon ennen vallanvaihtoa. Helpottaneet vastapuolen astumista tehtäväänsä millään tavalla.
Nyt maailma voi vihdoin huokaista helpotuksesta. Johtava valtio ei enää rakenna ympärilleen barrikadeja, eristäytyen kaikesta muusta maailmasta, vaan alkaa jälleen arvostaa yhteistyötä sekä oman maansa sisäistä yhtenäisyyttä. Myös ilmastonmuutos on todellisuutta tälle presidentille.
Onnea siis Joe Biden. Kolmas kerta toden sanoi.
Halauksin, Emppu
