elämä perhe

Juhlaa juhlan perään

Marras- ja joulukuu ovat huonommastakin säästä riippumatta mulle yleensä ”valoisat kuukaudet”. Osin tämä varmaan johtuu siitä, että marraskuun alusta ihan joulun ovelle saakka, meidän lähipiirissä on paljon merkkipäiviä. Tämä puolestaan tietää paljon juhlimista ja oon tainnut muutamaan otteeseen blogissani kertoakin, kuinka paljon rakastan juhlia. Ja etenkin niiden järjestämistä!

 

Tämä mustikkasisältöinen kakku syötiin mun
miehen 39-vuotiskahvilla.
Hän fanittaa Simpsoneita. 

Muistan senkin vuoden kuin eilisen, kun täytin neljäkymmentä. Koskaan en ole järkännyt omalle kohdalleni mitään teemajuttuja. Sillä kertaa halusin kuitenkin jotain spesiaalimpaa ja järkkäsin itselleni prinsessasynttärit ; )

Vaaleanpunaisia harsopalloja ja valkeita helmikoristenauhoja roikkumassa oven yllä.  Pöydässä ruusuja, glitterkynttilöitä, helminauhaa ja koristetimantteja.
Löysin myös pienet tiarat lasten lelukaupasta joka vieraalle. Miehet vaan kieltäytyivät siitä ilosta (höh, ihan ihmeellisiä!), mutta koko naisväki lähti innolla juttuun mukaan. Saatiin kiva ”hovikuvakin” kaikista kruunupäistä yhdessä.

Miehelleni järjestin nelikymppisiksi yllätysjuhlat, jonne kutsuin hänen parhaat kaverinsa lukiosta sekä muita ihania ystäviä. Käytiin porukalla syömässä, katsomassa Stand Upia ja loppuilta istuttiin hotellin baarissa juttelemassa. Sinne hotelliin jäätiin kaikki sitten myös yöksi.
Tällaisista hetkistä syntyy ihania muistoja, jotka aina silloin tällöin nousevat uudestaan pintaan.

No, mutta tyypilliseen tapaani harhauduin taas hiukan sivuraiteelle…

Marraskuussa on ekana appeni ja äitini synttärit. Seuraavaksi vietetään isänpäivää. Sitten tulevat äitini ja kummityttöni nimipäivät, joita perinteisesti kahvitellaan myös.

Moni kavereistani on vuosien saatossa ihmetellyt sitä ääneen, että me juhlitaan myös nimppareita, mutta miksikäs ei?
Juhliminen on kaiken muun kivan lisäksi hyvä syy saada porukka kasaan hetkeksi aikaa.

Kylli Kukk sanoi kirjassaan ”Kyllin hyvä” niin ihanasti, että niin kauan kuin hän on maan päällä, hän juhlistaa pienin tavoin elämää joka ikinen päivä. Niin se pitäisi tehdäkin. Vaikka aina ei tunnukaan olevan aihetta juhlaan.

Siirryttyämme joulukuuhun, vietetään ensin Itsenäisyyspäivää ja heti seuraavana päivänä siskoni mies juhlii synttäreitään. Siitä seuraavana päivä juhlin minä omiani ja sitä seuraavana päivänä on meidän tytön nimpparit.  Tämä tuleva viikonloppu on meillä siis todellakin pelkkää juhlaa.

Pari viikkoa tästä eteenpäin on meidän kummitytön syntymäpäivä ja siitä muutaman päivän päästä on jouluaatto. Sitten jatketaan seuraavalla viikolla vielä meidän pojan nimppareilla.

Leipoa siis saa ja sunnuntaina 8.12., kun on mun (ja Jean Sibeliuksen) synttärit, on myös kansainvälinen mokkapalapäivä. Mokkapalat on aina olleet mun suurta herkkua ja ihan parhaan reseptin niihin (mun mielipide) laitoinkin blogiini tässä syksyllä. Se löytyy täältä.

Peltilihapiirakkaa aion myös kokeilla tässä joihinkin juhliin, koska tykästyin siihen parikymppisenä pari kertaa maistettuani. Nyt, kun se on tullut uudelleen ”muotiin” löytyy  reseptejä joka paikasta.

Kakkukahvien lisäksi tänä viikonloppuna on luvassa teatteriversio ”Saiturin joulusta”. Ja huomenna tietysti linnan juhlat, niiden etkot ja jatkot.

Ihanaa viikonloppua ja hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille!

Halauksin,
Emppu

FB @kaneliomena76 ja IG @emppu76

You may also like...

Vastaa