Vili hyppeli jÀnnittyneenÀ pihalle. HÀn pelÀstyi, kun suuri konfettitykki pamautti hÀnen pÀÀlleen valtavan kasan kiiltÀvÀÀ paperisilppua.
-HÀn tuli! HÀn on tÀÀllÀ! kÀsityönopettaja KÀssÀri kimitti rehtorille.
Vili huomasi koko koulun kerÀÀntyneen paikalle. Opettajat hymyilivÀt jonossa maireina ja rehtori PÀÀjehu piteli kÀsissÀÀn kultaista vatia. Rehtori rykÀisi ja sanoi mikrofoniin:
-HyvÀ koulun vÀki ja erityisesti hyvÀ Vili! Opettajasi rouva Harppi on seurannut tarkkaan opintojasi ja havainnut sinun olevan poikkeuksellisen lahjakas.
-TÀh? Vili kysyi ja katsoi ympÀrilleen. -Onko tÀmÀ pilaa? Sain viime viikon matikankokeestakin vitosen.
Rehtori huitaisi kÀdellÀÀn ilmaa.
-Se koe oli sinulle liian helppo! Tarvitset haastavampia tehtÀviÀ, muuten suoriudut huonosti. Siksi olemmekin pÀÀttÀneet, ettÀ peruskoulusi pÀÀttyy tÀnÀÀn.
-Siis mitÀ? Vili kysyi ja nipisti itseÀÀn. -Kouluko pÀÀttyy?
-Juuri niin, rehtori vahvisti. -Sinun ei tarvitse kÀydÀ ylÀastettakaan, vaan voit pitÀÀ muutaman vuoden lomaa. Menet sitten seuraavaksi opiskelemaan ammattiin. Hieman vanhempana.
Vilin silmÀt alkoivat loistaa.
-TÀmÀ on niin siistiÀ, hÀn hykerteli itsekseen. -Utu teki parempaa työtÀ kuin osasin odottaakaan.
Kun muut lÀhtivÀt tunnille, Vili suuntasi kotiin. Unelmoiden hÀn kÀveli pitkin tienpiennarta ja nÀki jo mielessÀÀn tulevat vuodet. Aurinkoa, vapaata, pitkÀÀn nukkumista ja hauskanpitoa.

Lue itsesi jouluun!
TĂ€mĂ€ on pieni pĂ€tkĂ€ kirjoittamaani tarinaa âNeljĂ€ toivomustaâ. Joka pĂ€ivĂ€ aukeaa uusi luukku ja samalla uusi pala satua. Jouluaattona tarina on valmis!
Satumaisia lukuhetkiÀ!
-Erja-

