Opettaja käänsi haukankatseensa Viliin.
-Oletko tuonut ruokaa kouluun? hän kysyi tiukasti.
-En, Vili vastasi rehellisesti.
-Onko joku antanut tuon sinulle?
-Ei.
-Oletko tilannut sen jostain?
-En.
-No mitä tämä sitten on? opettaja kivahti. -Väitätkö, että vanukkaasi ilmestyi itsestään tuohon lautaselle?
Vili kiemurteli tuolillaan.
-No… oikeastaan väitän, hän sitten sanoi.
Vili näki opettajan silmien kaventuvan. Rouva Harppi katseli häntä arvioiden ja teki lopulta päätöksensä.
-Lusikoi ruokasi kauniisti loppuun. En välitä mistä olet saanut sen, mutta en voi sietää valehtelua. Viimeisen tunnin jälkeen menet suoraan rehtorin kansliaan keskustelemaan asiasta. Hän saa päättää tuleeko tästä jokin seuraamus vai ei.
-Mutta enhän minä… Vili aloitti.
Rouva Harppi nosti kätensä pystyyn.
-Ei enempää selityksiä, hän ilmoitti. -Nyt ruokarauha kaikille.
Lue itsesi jouluun!
Tämä on pieni pätkä kirjoittamaani tarinaa ”Neljä toivomusta”. Joka päivä aukeaa uusi luukku ja samalla uusi pala satua. Jouluaattona tarina on valmis!
Satumaisia lukuhetkiä!
-Erja-