Kello raksahti jälleen puolenyön merkiksi. Vili nosti peukalonsa pystyyn. Kaksi toivetta oli mennyt jo pieleen. Tämän olisi ihan pakko onnistua.
-Toivon, että kaikki mitä syön tai juon, muuttuu herkuksi, Vili lausui ilmoille kolmannen toiveen.
Jännittyneenä hän veti peiton päälleen. Odottaessaan unen tuloa, Vili listasi mielessään kaikkea makeaa, mitä maailmasta löytyi. Seuraava päivä olisi jotain ihan mahtavaa!
Vili heräsi jo kuudelta. Innoissaan hän hieroi käsiään yhteen ja tepsutteli keittiöön. Hän otti kokeeksi lasillisen vettä, joka muuttui oitis kaakaoksi. Vili kulautti riemukkaana kaakaon kurkkuunsa ja suuntasi jääkaapille.
Hän teki mahtavan voileivän ja laski sen lautaselle. Hetkeä myöhemmin siinä oli kermaa sisältävä munkki.
-Tämä on niin siistiä! Vili henkäisi ja kippasi kuppiin kasan muroja. Hänen silmiensä edessä ne muuntuivat kirkkaanvärisiksi suklaarakeiksi.
Kesken riemun Vili pysähtyi miettimään, kuinka kateellisia kaikki muut olisivat. Koulussa oli hernekeittopäivä ja melkein kaikki inhosivat sitä. Siitäkin huolimatta, että keittäjät olivat nimenneet vihreän sopan hauskasti Sammakonkutuliemeksi.
Vili saatteli suuhunsa viimeisen lusikallisen rakeita. Sitten hän taputti vatsaansa, joka tuntui olevan täynnä kuin vappupallo.
-Tulipa siitä aamiaisesta ähky olo, hän totesi irvistäen.
Lue itsesi jouluun!
Tämä on pieni pätkä kirjoittamaani tarinaa ”Neljä toivomusta”. Joka päivä aukeaa uusi luukku ja samalla uusi pala satua. Jouluaattona tarina on valmis!
Satumaisia lukuhetkiä!
-Erja-